Suomesta on muuttanut ihmisiä Kanadaan jo 1800-luvulta saakka. Varhaisimmat merkinnät suomalaisista maahanmuuttajista ovat 1870-luvulta, jolloin Kanadaan saapui suomalaisia työskentelemään kanaali- ja rautatien rakennustöissä. 1890-luvulle mennessä suomalaiset olivat vakiinnuttaneet omat yhteisönsä Brittiläiseen Kolumbiaan, Preeria Provinsseihin sekä Ontarioon. Samanlaisen ilmaston ansiosta suomalaiset sopeutuivat hyvin ja elättivät itsensä kalastamalla ja metsästämällä.

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

1900-luvun alkupuolella suomalaiset yhteisöt olivat jo hyvin organisoituneita. Suomalaiset olivat perustaneet omat sanomalehtensä, urheiluseuransa ja seurakuntansa. Vuonna 1921 Kanadassa on tiedetty asuvan 21 494 suomalaisia sukujuuria omaavaa ihmistä. 1930-luvulla Kanada alkoi rajoittaa maahanmuuttoa tiukemmin ja maailmanlaajuisen laman vuoksi monet suomalaiset maahanmuuttajat jäivät työttömiksi ja niinpä monet muuttivat takaisin Suomeen. Tilanne ei lainkaan parantunut Toisen maailmansodan syttyessä ja Suomen joutuessa Neuvostoliiton vaikutuspiiriin. Suomen ja Kanadan suhteet muuttuivat etäisiksi ja maahanmuutto tyrehtyi.

Sotien jälkeen suhteet lämpenivät jälleen ja Kanadaan muutti lukuisia suomalaisia. Suurin osa Kanadassa tällä hetkellä asuvista suomalaisista on muuttanut maahan sotien jälkeen tai on toisen polven maahanmuuttajia, joiden vanhemmat ovat saapuneet sotien jälkeen. Suomalaisia tuli metsätöihin monet asettuivat samanlaisen ilmaston takia pohjoiseen jonne vakiintuivat suuret suomalaiset yhteisöt jotka elivät varsin omavaraisesti. Ajan mittaa yhteisöissä kehittyi oma kieli jota kutsuttiin ja yhä kutsutaan nimellä Finglish. Kyseessä on suomen ja englannin kielen sekoitus jota itsekin olen kuullut Suomi-Kodissa käytettävän. Yksi esimerkki on ilmaus 'Mä asun viidennellä lattialla'. Kyseessä on suomalainen muoto englannin kielisestä lauseesta 'I live on the 5^th floor'. Hyviä esimerkkejä  ovat myös 'basketti apeleja' eli basket of apples, joka tarkoittaa korillista omenoita ja 'sitinki huone' eli sitting room, joka tarkoittaa olohuonetta.  Ohjaajani kertoi myös, että monien kanadansuomalaisten käyttämä suomen kieli saattaa olla hieman vanhahtavaa, sillä heillä ei enää ole sukulaisia Suomessa ja niinpä he eivät kuule, miten kieli muuttuu ja kehittyy. Niinpä esimerkiksi ohjaajallani on välillä vaikeuksia ymmärtää Suomessa asuvia sukulaisiaan, jotka käyttävät uusimpia slangisanoja. Myös verbimuodot ja taivutusmuodot tuottavat usein ongelmia. Kuten ohjaajani oppi kantapään kautta – ihmiset menevät museoon, heitä ei laiteta museoon.  

Nykyään suuria suomalaisyhteisöjä on ainakin Thunder Bayn ja Sudburyn kaupungeissa, jotka ovat Torontosta muutama sataa kilometriä pohjoiseen. Monet suomalaiset viihtyvät yhä pohjoisessa, sillä kuten sain itsekin todeta käydessäni ohjaajani mökillä, luonto on siellä hyvin samanlaista kuin Suomessa. Nekin suomalaiset, jotka asuvat suurissa kaupungeissa usein ostavat mökin pohjoisesta. Torontossa on suomalaisia seurakuntia kuten Agricola Lutheran Congregation sekä suomalaisia lehtiä kuten Vapaa Sana ja Isien usko. Löytyypä Torontosta jopa suomalaisia tuotteita myyvä kauppa Finnish Placekin. Suomalaisia elokuvia voi käydä katsomassa Canadian Friends of Finland yhdistyksen toimitiloissa ja toisinaan siellä on myös muuta Suomeen liittyvää toimintaa kuten vähän aikaa sitten pidetty seminaari Suomen sisällissodasta.