Aloitin työt heti seuraavana päivänä. Alku oli hieman erikoinen, sillä samana päivänä pidettiin kerran kolmessa vuodessa pidettävä evakuointiharjoitus. Seitsemännen kerroksen hoivaosastolle saapui 34 opiskelijaa läheisestä lähihoitajakoulusta ja he, sekä me kolme suomalaista opiskelijaa saimme esittää asukkaiden osaa. Minun roolini oli esittää pyörätuolissa istuvaa asukasta ja niinpä minut nostettiin evakuointipatjalle ja vedettiin alas portaita. Aika pelottava kokemus, kun henkilökunta ei osannut käyttää evakuointipatjaa ja nosti sitä molemmista päistä kun tarkoitus oli nostaa vain yhdestä. Taituin aika pahasti kaksin kerroin ja se laittoi miettimään miten osaston asukkaat olisivat kestäneet moista kyytiä. Harjoituksen tuloksena yksi asukas unohdettiin huoneeseensa mutta muuten kaikki pelastuivat.

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Evakuointiharjoitusta lukuun ottamatta ensimmäinen viikko sujui rauhallisissa merkeissä. Pääasiallinen toimenkuvani on työskennellä yhdessä hoiva osaston johtajan kanssa, mutta jatkossa tulen työskentelemään torstaisin Suomi-Kodin pääjohtajan kanssa ja toisinaan saatan auttaa talousasioissa tai muissa tehtävissä toimivia ihmisiä. Työpäivät kestävät yleensä aamu kymmenestä ilta kuuteen, mutta usein lähtö venyy puoli seitsemään. Ensimmäisellä viikolla tuli tehtyä yksi kymmenen tunnin päiväkin. Ainakin saan hyvän käsityksen siitä, millaisia johtajan työpäivät voivat olla pienessä paikassa, jossa on vastattava myös monista muista kuin pelkästään hallinnollisista asioista. Illat ovat Kotona olen yleensä vasta kello seitsemän tai kahdeksan ja illat ovatkin kuluneet mukavasti perheen kanssa päivällistä syöden. Talossa asuu tällä hetkellä minun Mary-Loun ja Johnin lisäksi eräs saksalainen tyttö, joka toimii Berliinissä vanhainkodin johtajana ja hänen kanssaan on ollut kiinnostavaa jutella iltaisin.  

Tyon touhussa kayntikortteja lajittelemassa.